Song of Solomon 6

Seurakunnan kauneus

1"Minne rakkaasi on mennyt, sinä naisista kaunein? Minne rakkaasi on kääntynyt? Etsikäämme häntä kanssasi." 2"Rakkaani on mennyt puutarhaansa, balsamilavojen luo, paimentamaan puutarhoissa ja poimimaan liljoja. 3Minä olen rakkaani oma, ja rakkaani on minun – hän, joka paimentaa liljojen keskellä." 4"Kaunis kuin Tirsa olet sinä, armaani, suloinen kuin Jerusalem, pelottava kuin sotajoukot. 5Käännä pois silmäsi minusta, sillä ne kiehtovat minua. Hiuksesi ovat kuin vuohilauma, joka laskeutuu Gileadilta. 6Hampaasi ovat kuin lauma uuhia, pesulta nousseita, kaikilla kaksoset, ei yhtään karitsatonta. 7Kuin halkaistu granaattiomena on ohimosi huntusi takana. 8Kuusikymmentä on kuningatarta ja kahdeksankymmentä sivuvaimoa ja neitsyitä määrättömästi: 9yksi ainoa on kyyhkyseni, puhtoiseni, äitinsä ainoa, synnyttäjänsä valittu. Hänet nähdessään tyttäret kiittävät hänen autuuttaan, kuningattaret ja sivuvaimot ylistävät häntä." 10"Kuka on neito, joka nousee kuin aamunkoi, kauniina kuin kuu, kirkkaana kuin päivänpaiste, pelottavana kuin sotajoukot?" 11"Pähkinätarhaan menin katselemaan laakson vihreyttä, katsomaan, joko viiniköynnös versoo ja joko granaattipuut kukkivat. 12Tietämättäni sieluni asetti minut jalon kansani vaunuihin."

Copyright information for FinSTLK2017